Tässä olisi kakkososa vihdoin :D Tapahtumat ehkä menee hieman nopeasti, mutta yritän hidastaa koko ajan. Seuraavasta osasta ei ole tietoa, että koska se on tulossa, mutta heti kun pääsen kirjoittelemaan. Mutta nauttikaahan!♥

Oli aikani lähteä kotiin. Suutelin Cassandraa hyvästiksi ja lähdin kävelemään kotiinpäin. Matkalla mietin mitä sanoisin Tanjalle, kun olin viipynyt näin kauan. Meinasin ensin jäädä Cassandralle yöksi, mutta en viitsinyt. Seuraamme nyt vähän enemmän tässä jaksossa Cassandran elämää, sillä tapahtuu merkittävä käänne, miksi hän on osa perhettäni.

Cassandra muutti ulkonäköään ihan vain minun mielikseni. Jos vaikka pitäisin hänestä enemmän. Tulihan hänestä todella kaunis.

Cassandra oli yhä vihainen Tonille alttarille jätöstä. En muuten ole nähnyt Tonia pariin päivään. Ties mihin kadonnut. Cassandra on niin suloinen suuttuessaan ^^

"Kultaseni. Olemme Aleksanterin kanssa päättäneet muuttaa Tiinan luo. Terhakaisen. Tiedän, ettet erityisesti pidä hänestä, mutta olen huomannut, että hän on todella hurmaava..." Janus oli ajatellut tyttärensä suuttuvan näistä ajatuksista. Cassandra kyllä otti tämän ihan hyvin vastaan. Hän saisi jäädä isoon taloon ja perustaa oman perheensä sinne.

Enää puuttuisi vain perheenjäsenet. Cassandra halusi kovasti oman lapsen. Mieskin pitäisi hankkia ensin.

Cassandra oli ruennut voimaan pahoin. Ehkä se liittyisi masennukseen, siihen, että hänellä ei ole perhettä, jonka hän niin kovasti halusi. En ollut uskaltanut käydä Cassandran luona vierailulla, koska Tanja oli viimeksi käärmeissään, kun olin tullut niin myöhään kotiin. Tanja ja Cassandra eivät muutenkaan tulleet toimeen keskenään.

Cassandra unelmoi pääsevänsä sairaalan johtajaksi. Tämän takia hänen oli opiskeltava logiikkaa.

Minun ja Tanjan yhteinen yö oli tuottanut tulosta. Tanja oli raskaana. Tämähän oli iloinen uutinen. Tai ainakin luulen niin. Tai tämän ainakin pitäisi olla.

Elämä oli rankkaa, ainakin Cassandralla. Edesmenneet isovanhemmat kävivät kummittelemassa melkein jokainen ilta.

He eivät jättäneet tätä rauhaan. Monena iltana Cassandra itki itsensä uneen samalla toivoen onnellista elämää, johon kuuluisi aviomies ja monta lasta.

Viimein Cassandran toive toteutui. Hän oli raskaana! Ettekä varmaan arvaa kuka olisi isä. Ja minähän en vielä tiennyt tästä yhtään mitään.

Cassandra halusi maailman parhaaksi äidiksi. Yötä päivää hän opiskeli lasten kasvatusta. Kunhan tässä nyt ei mikään menisi pieleen.

En tiennyt mitä sanoisin Tanjalle, saatika sitten Cassandralle. Kumman valitsisin? Kumman kanssa olisin onnellisempi? Vai valitsenko kumpaakaan? Tämä oli mysteeri, jonka vain minä voisin selvittää.

Toisaalla taas Cassandran maha jatkoi vain kasvamistaan ja lapsi potki yhä enemmän. Olisiko minun pitänyt olla auttamassa Cassandraa? Mutta entäs Tanja sitten? Tämä on niin monimutkaista.

Tanjan raskaus oli melkein yhtä paha kuin Cassandran. Tanja nyt oli synnyttänyt jo yhden pojan. Edellisessä elämässään. Mitenköhän tässä sitten kävisi?

Maha painoi yhtä paljon kuin huolet. Tämä oli sen arvoista, sillä tätähän Cassandra oli toivonut kaikkein eniten. Cassandra oli päättänyt kertoa minulle, että olisi raskaana.

Cassandra soitti ja pyysi käymään. Asia oli kuulemma jotain tärkeää. Ihmettelin, mutta en viitsinyt jäädä poiskaan. Cassandra ryntäsi suutelemaan minua, ennen kuin ehdin itse sanoa mitään tai edes päästä hänen pihaansa.

"En tidä mistä aloittaisin... mutta olen sinulle raskaana" Cassandra töräytti päin naamaa. Huomaisin kuinka hikosin ja käteni rupesivat tärisemään. Vakuutin ettei se olisi ongelma ja sanoin, että laittaisin asiani järjestykseen. Ainakin salaa toivoin niin.

Tässä oli nyt toinen osa. Vähän nopeaa tehty, kun ei ollut paljon aikaa kirjoittaa, mutta toivottavasti piditte ja kommentteja!<3